yes, therapy helps!
Koulutuksen ja oppimispsykologian psykologia: erot

Koulutuksen ja oppimispsykologian psykologia: erot

Maaliskuu 1, 2024

Koulutuksen psykologia ja opetuksen psykologia ne ovat kaksi tieteen tärkeimpiä sovelluksia akateemiseen kontekstiin. Molemmat pyrkivät siirtämään tieteellisen psykologian saamaa tietoa kaikentyyppisiin oppimistilanteisiin, kiinnittäen erityistä huomiota lasten muodolliseen koulutukseen.

Vaikka opetuksen psykologiaa pidetään yleisesti pedagogisen psykologian osana, kunkin tieteen erityispiirteet tekevät siitä merkityksen selventääkseen mitkä ovat niiden erot teoreettisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta .

  • Ehkä olet kiinnostunut: "Pedagogiset tyypit: eri erikoisuuksien opettaminen"

Mikä on koulutuksen psykologia?

Koulutuksen psykologian yleisenä tavoitteena on analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat opetus- ja oppimisprosesseihin. Tässä mielessä kurinalaisuus käsittelee näitä ilmiöitä ympäröivää tutkimusta sekä tapoja, joilla tällaista tietoa voidaan soveltaa oppimisympäristöissä oppimisen suosimiseksi.


Kuitenkin näiden näkökohtien lisäksi koulutuspsykologian määritelmä on epäselvä . Tämä johtuu siitä, että kurssin sisällä on monia erilaisia ​​teoreettisia malleja, samoin kuin psykologian ja koulutuksen psykologian välinen välitila.

Tässä mielessä ei voida katsoa, ​​että on selvää yhteisymmärrystä siitä, onko koulutuspsykologian perusta luonteeltaan teoreettinen vai sovellettava, sen sisällön tyyppi, joka on osa mitkä ovat pisteidesi liittäminen muihin liittyviin tieteellisiin aloihin erityisesti psykologian alalla.


Oppimispsykologian kehityksen kannalta merkittävimmistä tekijöistä voimme korostaa Burrhus F. Skinnerin hänen ohjelmoidun opetuksen ja käyttäytymismuutoksen ohjelmista Jean Piagetille (kognitiivisten mallien edelläkävijä kehityksen psykologiassa ja koulutus) ja ekologisen teorian luoja Urie Bronfenbrenner.

  • Aiheeseen liittyvä artikkeli: "Koulutuspsykologia: määritelmä, käsitteet ja teoriat"

Opetuksen psykologian määrittely

Vaikka psykologian määritelmän ympärillä on myös voimakas keskustelu, useimmat asiantuntijat pitävät sitä koulutuksen psykologian osana. Siten voimme sanoa, että se ei ole niin erillinen kurinalaisuus kuin psykologian haara, jolla on tyypillisiä erikoistumismahdollisuuksia.

Erityisesti voimme sanoa, että opetuksen psykologialla on tarkoitus Sovelletaan opetuspsykologian tuntemusta opetustilanteisiin jotta voidaan parantaa näihin ilmiöihin liittyvien psykologisten ja käyttäytymisprosessien tehokkuutta.


Tämä keskittyy oppimiseen liittyviin muutosprosesseihin, erityisesti muodolliseen tyyliin, ja on keskeinen osa opetuksen psykologiaa. Kuitenkin, kuten olemme nähneet, tämän näkökulman lisäksi on vaikea erottaa se koulutuksen psykologiasta.

  • Ehkä olet kiinnostunut: "Henkinen lyhytelokuva lapsista, joilla on erilaiset kyvyt"

4 eroa näiden tieteenalojen välillä

Neljä kriteeriä on kuvattu, jotka voivat olla hyödyllisiä erottaa toisistaan ​​opetuksen ja opetuksen psykologia : tutkimuksen kohteen laajuus, teoreettinen orientaatio, joka toimii pohjana, analyysitaso, johon he osallistuvat ja oppimisympäristö, johon he viittaavat.

Tällä hetkellä nämä neljä eroa eivät lopu ehdotuksesta , koska molempien tieteenalojen määritelmä on edelleen kiistanalainen. On toivottavaa, että kun koulutuksen ja opetuksen psykologia etenee, erilaisten näkökohtien merkitys syvennetään tai minimoidaan.

1. Tutkimuksen kohteen amplitudi

Opetuksen psykologia on keskittynyt pääasiassa muodolliseen koulutukseen, eli opettamiseen ja oppimiseen liittyvien prosessien vahvistamiseen. Sekaan, koulutuksen psykologia on laajempi ja se koskee yleissivistävää koulutusta, mukaan lukien epävirallinen koulutus.

2. Teoreettinen ja menetelmällinen suuntautuminen

Oppimispsykologia on juonut monista teoreettisista ja metodologisista lähestymistavoista koko historiansa ajan; näistä erottuu behaviorismi, kognitiivisuus, havainnointimenetelmät tai ekologinen teoria. Sen sijaan, opetuksen psykologia on periaatteessa tunnistettu kognitiivisella orientaatiolla ja joskus se sisältyy tähän alaan.

3. Analyysitaso

Koulutuksen psykologia keskittyy laajaan ilmiöihin, jotka vaikuttavat yleisesti koulutukseen (eli sillä on molaarinen ja makroskooppinen näkökulma) opetuksen psykologia on enemmän molekyylistä ja mikroskooppista koska se tutkii konkreettisempia näkökohtia, esimerkiksi vain tiettyihin oppimistyyppeihin tai tilanteisiin.

4. Soveltamisala

Koulutuksen psykologiasta saatua tietoa voidaan soveltaa kaikentyyppisissä koulutusympäristöissä. Sekaan, opetuksen psykologia liittyy muodolliseen, tarkoitukselliseen ja suunniteltuun opetukseen ja sillä on perustavoitteena edistää tietyntyyppisen sisällön oppimista.


PS7 OSA 10 OPPIMINEN JA OPISKELU (18.1.2016) (Maaliskuu 2024).


Aiheeseen Liittyviä Artikkeleita